Täytyykö muotokuvan muistuttaa kohdettaan tai olla sen näköinen? Kuinka kauas voimme edetä perinteisen esittämisen keinoista kohti abstraktia, säilyttäen silti muotokuvan olemuksen? Pohjoisessa valokuvakeskuksessa nähtävillä oleva Merkintöjä muotokuvasta -näyttely avaa muotokuvan anatomiaa ja pohtii, mistä muotokuvassa on loppujen lopuksi kyse.
Filosofi Hans-Georg Gadamer toteaa, että muotokuva ei ole vain kuva eikä kopio todellisuudesta – muotokuva on muistijälki nykyhetkestä ja ihmisestä, jota se esittää. Muotokuvan piirteitä löytyy myös graafisista esityksistä ja symboleista, kuten keskiaikaisista sukuvaakunoista. Muotokuvassa todellisuuden jäljittely, näköisyyden tavoittelu ja toisintaminen sekä representaatio ovat vahvasti sidoksissa länsimaisen ajattelun jatkumoon. Identiteetit, ideologiat ja erilaiset historialliset esittämisen konventiot muokkaavat käsitystämme muotokuvasta. Muotokuvan näköisyys luo jatkuvaa jännitettä muotokuvan genressä. Tunnettuja muotokuvia on jopa tuhottu, koska ne ovat esittäneet kohteensa epäedullisessa valossa.
Merkintöjä muotokuvasta -näyttelyssä valokuvataiteilijat Lauri Eriksson, Vilma Pimenoff, Johannes Romppanen, Perttu Saksa ja Nita Vera pohtivat teoksissaan laajasti muotokuvaa ja sen olemusta. Taiteilijat ovat rakentaneet Pohjoisen valokuvakeskuksen galleriatilaan muotokuvan koelaboratorion, jossa he kokeilevat ja tarkastelevat sekä muotokuvan mahdollisuuksia että esittämisen rajoja. Missä kulkevat muotokuvan rajat?
Johannes Romppanen kyseenalaistaa muotokuvan kohteen, kuvaten henkilöiden sijaan arjen objekteja. Oulussa nähtävä teoskokonaisuus Isän muisto koostuu Romppasen edesmenneen isän esineistöstä sekä häneen liittyvistä valokuvista. Nita Veran tulkinta muotokuvasta rajautuu minimalistisiin muotoihin – jopa viivoiksi. Samalla hän pohtii kuinka rakentaa muotokuva henkilöstä, joka ei ole vielä syntynyt. Vilma Pimenoffin Eyes Eyes Baby -videoteoksen meikkitutoriaalin kautta opitaan “näkemään enemmän”. Pimenoff pohtii omakuvan tulkintaa peilikuvan kautta sekä subjektina että objektina. Lauri Erikssonin teoksissa liikutaan omakuvasta museaalisiin esineisiin ja hänen sukunsa arkistodokumentteihin. Näyttelyssä esillä olevat Perttu Saksan teokset ovat osa taiteilijan Melankolian esineet –sarjaa. Saksan valohämyssä piirtyvät muotokuvat nostavat hienovaraisesti esille täytetyn, elottoman eläimen ja pohtivat esineen suhdetta elolliseen.
Kulttuuritalo Valveen opastettu näyttelykierros Valveen korttelin gallerioihin järjestetään 19.5.2022 klo 17 alkaen
