Heli Kaskisen Journey to the center of attention käsittelee katsetta, katsomisen tapoja ja ensivaikutelman harhaanjohtavuutta huumorin keinoin. Näyttelyn lähtökohtana on taiteilijan kokemukset ilkeämielisen katseen kohteena olemisesta. Sellaiset kokemukset, kuten puolitutun tekemät virheelliset ja eteenpäin jakamat päätelmät taiteilijan ja hänelle entuudestaan tuntemattoman keskustelukumppanin välisestä romanttisesta suhteesta tai “ystävän” taiteilijalle lähettämä voimakasta vihapuhetta sisältävä kirje ovat toimineet sysäyksenä näyttelyn teemaan liittyville filosofisille pohdinnoille: Näemmekö todella sen mitä katsomme? Ovatko tekemämme päätelmät oikeita? Onko ilmeinen sittenkin kompleksinen? Näyttelyn humoristinen näkökulma pyrkii rikkomaan ensivaikutelman ja haastamaan tälle ajalle ominaisen tavan tarkastella asioita nopeasti ja pintapuolisesti.
Teoksissaan Kaskinen on mustan huumorin kautta kääntänyt traumatisoivan kokemuksen itselleen leikiksi, joka auttaa taiteilijaa näkemään sisäisen haavan täysin uudessa valossa. Praktiikassaan hän on luonut kääntämisen idean, joka on esillä usealla eri tasolla: sisäisen kääntyessä kohti julkista tarkastelua myös kipeä kääntyy kepeäksi, eloton elolliseksi tai älytön älylliseksi. Taiteilija käsittelee painavaa aihetta lempeän ja älykkään huumorin avulla, joka osoittaa oivaltavasti sen, että todellisuus voi olla jotain aivan muuta kuin se, miltä se ensisilmäyksellä saattaa näyttää.
Kaskisen välineinä toimivat sanat ja vanhat kirpputoreilta tai omista arkistoista löytyvät valokuvat sekä esineet, joita hän yhdistelee toisiinsa kertomaan hänen omaa henkilökohtaista tarinaansa. Näyttelyssä nähdään mm. ulkopuolista katsetta tarkasteleva I know what you did last summer (2023), jossa toisiinsa yhdistyvät pieni valokuvarasia ja ovisilmä sekä sisäistä katsetta pohtiva iRock (2025), jossa toisiinsa yhdistyvät kullattu teksti ja pieni musta kivi. Löydetyt valokuvat puolestaan muuttavat olemustaan teoksen nimen tai siihen liitetyn tekstin kautta. Kaskisen työn keskiössä on valokuvien ja objektien herättämä mielikuva, joiden alkuperäisen tulkinnan tai käyttötarkoituksen taiteilija vääristää lisäämällä siihen oman kokemuksen. Huoneesta toiseen etenevä matka huomion keskipisteen alkaa katsomisen eleestä ja kohteen etäisestä tarkastelusta, kulkien ulkoisen katseen kautta kohti sisäistä katsetta, yksilön sisintä. Se miten matka lopulta päättyy, on monipuolisille tulkinnoille avoin. Näyttelyn teokset ovat fiktiota, mutta tunnepohjaisesti totta.
Näyttely kannustaa tekemään omia tulkintoja teoksista ja kaikesta mitä ympärillä näemme. Kaskinen haluaa herättää keskustelua siitä, kuinka eri tavoin me ihmiset keskenämme näemme ympäristömme ja toisen ihmisen, ja havahtumaan siihen. Jokaisen kokemus on subjektiivinen, ja niin on myös katse. Niin peilin edessä kuin myös ihmisen muotoisen kuoren alla on sykkivä sydän, toinen todellinen, jonka ainutlaatuinen tarina on myös lempeämielisen tarkastelun arvoinen.
Heli Kaskinen
Journey to the center of attention
Photo North, galleria
5.4.-1.6.2025
