Caitlin E. Littlewoodin Decay Theory on Etelä-Ruotsissa Vipeholmin sairaalassa vuosina 1945–1954 sokerilla tehtyihin ihmiskokeisiin pohjautuva jatkuvasti rakentuva kokonaisuus (2019–). Littlewood tutkii uusia visuaalisia mahdollisuuksia yhdistelemällä arkistokuvia ja omia studiokuviaan, jotka yhdessä muodostavat uuteen kontekstiin vietyjen hammas- ja suukuvien arkiston.
Australiasta kotoisin oleva taiteilija kuuli Vipeholmissa tehdyistä kokeista ruotsalaisten ystäviensä kautta. Kokeissa sairaalan kehitysvammaisille asukkaille syötettiin valtavia määriä sokeria tahmean karamellin muodossa tarkoituksena hampaiden reikiintymisen tutkiminen. Useat potilaista eivät saaneet asianmukaista ravintoa, mistä heille aiheutui merkittäviä terveyshaittoja, ja osalle potilaista kokeet koituivat kohtalokkaiksi. Kokeiden tuloksia on käytetty hammaslääketieteen opetuksessa maailmanlaajuisesti jo pitkään, mutta niiden eettisyydestä on ryhdytty keskustelemaan Ruotsissa vasta viime vuosina. Sveriges Radio lähetti vuonna 2010 Vipeholmissa tehtyihin kokeisiin keskittyneen tutkivan dokumenttiohjelman, joka käynnisti keskustelun potilaiden huonosta kohtelusta. Sittemmin potilaiden sukulaiset ovat vihdoin kuulleet totuuden ja alkaneet selvittää, mitä heidän sukulaisilleen todella tapahtui Vipeholmissa.
Muutettuaan Ruotsiin vuonna 2018 Littlewood alkoi perehtyä tutkimuksiin ja etsiä visuaalista dokumentaatiota, jota hän piti todisteena piilotetusta historiasta. Tämän myötä hänen tutkimuksessaan ja kuvissaan nousivat esiin kysymykset etiikasta ja historiallisten kertomusten muodostumisesta sekä historiallisten traumojen yhteiskunnallisista seurauksista ja niihin liittyvistä käsityksistä. Hänelle oli yllätys, että vain noin joka kolmas hänen ruotsalaisista tuttavistaan oli kuullut kokeista. Sen sijaan jokainen ruotsalainen, jonka hän tapasi, tunsi hyvin yhden Vipeholmin kokeilujen suorista tuloksista: lördagsgodis, ajatuksen lauantaista karkkipäivänä, jolloin makeisia saa syödä niin paljon kuin haluaa – mutta vain yhtenä päivänä viikossa.
Littlewoodin hankkeen edelleen jatkuva osa on Decay Theory Repository -niminen visuaalinen tietokanta. Tietokanta koostuu lahjoitetuista ja lainatuista henkilökohtaisista esineistä, jotka yhdessä muodostavat suuhun ja hampaisiin keskittyvän digitaalisen museon. Jokainen esine on luetteloitu, liitetty kokoelmaan tilapäisesti ja asetettu yleisön nähtäväksi. Valokuvapohjainen arkisto tulee olemaan tarkasteltavissa pidempään kuin fyysiset esineet, jotka poistetaan kokoelmasta laina-ajan päätyttyä.
Kuusi Littlewoodin projektista peräisin olevaa kuvaa on esillä Photo North – Pohjoisen valokuvakeskuksen aulagalleriassa. Viisi dibond-alumiinikerroslevyihin kiinnitettyä mustesuihkutulostetta on otettu Decay Theory Repository -tietokannasta, ja ne edustavat läpileikkausta digitaaliseen kokoelmaan liitetyistä esineistä. Kuvat esittävät mustaa taustaa vasten aseteltuja hammaslääketieteellisiä esineitä. Kuvaustapa kohottaa esineet ja poistaa niiden alkuperäiset merkitykset ja käyttötarkoitukset samalla korostaen niiden ominaisuuksia ja piirteitä. Näyttelyssä esillä oleva kuudes kuva, sanomalehtipaperille tehty mustesuihkutuloste, on Decay Theory -projektin ikoninen symboli Vipeholmin potilaille, jotka eivät pystyneet suullisesti suostumaan tai olemaan suostumatta hoitoihin, joita heille tehtiin.
Instagram: @littlewoodphotography
Photo North – Pohjoinen valokuvakeskus, aulagalleria
Caitlin E. Littlewood
Decay Theory
16.9. –12.11.2023